Impact is more important than the impact factor

In August 2018, YWP Finland together with Aalto University’s Water and Environmental Engineering research group organized a scientific writing and publication workshop for doctoral students working in the field of water research. The workshop had 22 participants from universities and research institutes around the Nordic and Baltic countries. Their research topics ranged from hydrogeology to microbiology, from water governance to wastewater treatment, and many others. Thus, the group was very diverse in many aspects.


Photo by Justinas Kilpys

The first day of the four day workshop was begun with a discussion of the motivation to write and publish. Even though we live in the reality of a “publish or perish” culture, we should try to remember the actual purpose of our research and its impact. We are drowning with articles and publications that won’t be read.  The facilitator of the workshop, Prof. Gustaf Olsson summed it up nicely by reminding us that impact is more important than impact factors.

Prof. Olsson furthermore urged us to think about the reader. According to him, the issue is not what to say but what the reader wishes to learn. Thus, we spent quite a lot of time in the workshop on the titles of papers as titles convey the main message and purpose of the whole paper. Formulating an informative title helps you to organize and clarify the main point of your paper. All participants had a chance to work on their titles and get personal feedback.

On the second day the participants were challenged to present their research in just 2 minutes. It might seem confusing why there were presentations in a workshop focusing on writing and publishing, but many of the same principles apply both to oral and written presentations. When you have to explain your research in two minutes, it forces you to clarify your paper’s main idea.


Prof. Olsson discussing the art of writing an Introduction

The rest of the day was spent on discussing the actual writing process of a journal article. Starting with the Introduction, Prof. Olsson suggested flipping the traditional structure. He encourages to state the purpose and what you’ve done as early on as possible, and only after that explain the background. Stating the purpose in the beginning helps the reviewer (and the eventual reader) to contextualize the background. Again, the participants had plenty of time to rewrite their introductions and get feedback.


Hard work! There was plenty of time devoted to editing manuscripts during the workshop.

The ‘materials and methods’ section is about finding the balance between brevity and completeness. Methods need to be described in such a detail that the research could be verified by others. Thus, it is not enough to refer to some standard methods, but you need to describe what you actually did in your research.

Regarding the results, Prof. Olsson gave useful advice on how to present them in figures and tables. One should only include results that will be discussed in the article and that are relevant to the objectives. Prof. Olsson also told us that as a reviewer, he often starts with the figures and tables. If they are unclear or contain errors, he will not read the rest of the paper. Each table and figure should be understandable on their own without reading the text. An important detail is that when you are presenting quantitative results be realistic with the accuracy. To the reviewer, accuracy is a quick indicator of whether the author has understood the analytical methods they’ve used.


Prof. Gustaf Olsson and Sepideh Kiani (University of Oulu) enjoying a cup of coffee in the middle of all the hard work

Discussion is the heart of the article. In an article, it is not enough to present results, but you should also explain them and this should be done in ‘Discussion’ section. In Discussion, you should answer the questions you posed in the Introduction. Conclusions then again should present in a short and concise manner the take-home message of the paper.

On the third day of the workshop, the focus was on the editor’s point of view and ethical rules related to publishing. In addition, there was two guest lectures. Dr. Petro Poutanen gave a lecture of Communicating with the public –from manuscripts to debates on social media. Communicating your research results to wider audiences is becoming ever more important, and social media is a good tool to achieve this.

When communicating about research to the scientific community or to wider audiences, one key issue is how to handle uncertainties of your research. Dr. Joseph Guillaume gave insights and advice on how to frame uncertainty.

No workshop would be complete without an after work event so after working hard on the manuscripts the participants got to know each other better, relax a bit and enjoy some Finnish food.

On the last day of the workshop, participants had a second chance and one minute more compared to day 2 to present their research. This exercise showed the progress made during the workshop. Every participant now communicated more clearly the main messages and purposes of their research.

Prof. Olsson also gave general advice on presenting. As with writing, there are a lot of good instructions available and “rules of thumb”, but you need to find your own style and the way that works for you. And to do this, you need to practice, practice and practice some more.

From the point of view of YWP Finland, the workshop was very successful. Based on a feedback survey, 55 % of the respondents found the workshop to be very useful, and the rest found it to be useful. The participants appreciated particularly the committed guidance and support they received from Prof. Olsson, peer support from each other, and the warm atmosphere.

YWP Finland would like to thank Prof. Olsson for his dedication and enthusiasm to share his extensive experience to help young water professionals develop their competencies in scientific writing and publishing. Due to his caring and committed attitude, the atmosphere of the workshop was warm and encouraging.

Furthermore, we want to express our gratitude to Aalto University’s Water and Environmental Engineering research group and especially Dr. Maija Taka who made the workshop possible. The research group provided the resources to organize the workshop and Dr. Taka made sure that all practicalities worked so that facilitators and participants could focus on the contents of the workshop. We appreciate also the help from the assistant facilitators Dr. Anna Mikola and Dr. Irina Levchuk.

Thank you also to the guest lecturers, Dr. Joseph Guillaume and Dr. Petro Poutanen, the Finnish Environment Institute inviting us to have our after work in their head office, and Maa- ja vesitekniikan tuki ry for providing financial support for the travel and accommodation costs of the participants. In addition, thank you to IWA YWP.


Group photo by Annamari Tolonen

Last but not least thank you to the participants who devoted four days of their busy schedules to attend the workshop. They supported and encouraged each other and gave constructive comments. They asked good questions and shared their own experiences that made the workshop better. Furthermore, all came to the workshop with open minds, ready to learn and work hard on their manuscripts. Thank you!

YWP Finland hopes that the workshop made an impact and contributed to create a more meaningful scientific publication culture, and to the development of doctoral education in water research.

Read more about the workshop in Annamari Tolonen’s article and WDRG blog.

Resources for scientific writing & publishing:



Summer get-together

YWP will meet this Wednesday 27th June at 17:00 in Kaisaniemi Park by the Water Fountain (Bergbominkuja, 00101 Helsinki). Objective of the meeting is to plan coming activities, get to know each other and enjoy beautiful summer day.

If you can’t attend but have some ideas what we should do, please send e-mail ( or contact via Facebook. If you are coming but you’re late and cannot find us, send an e-mail and we’ll give you more exact coordinates.
See you on Wednesday!

Vesihuoltoalan näkyvyyden ja kiinnostavuuden lisääminen

Vesihuolto 2018 -päivien yhteydessä 23.5. järjestettiin 11. vesihuoltonuorten seminaari, jossa YWP sai taas kunnian olla mukana. Kun pohdimme seminaarin teemaa, päädyimme miettimään alan näkymättömyyttä. Yhtenä merkittävänä tulevaisuuden haasteena on, miten jatkossakin onnistutaan houkuttelemaan taitavimmat osaajat alalle. Tämä korostuu erityisesti, kun korkeakoulutuksessa vesi ja vesihuolto ovat yksi suuntautumisvaihtoehto laajojen koulutusohjelmien sisällä.

Toisaalta vesihuollon näkymättömyydestä on puhuttu, kun mietitään, miksi on niin vaikea löytyy rahoitusta ja poliittista tahtoa rapautuvan infran saneeraukseen. Inspiraationa näissä pohdinnoissa toimi satiirisen keskusteluohjelman Last Week Tonight with John Oliver infrastruktuuria käsittelevä osio sekä erityisesti ohjelmassa esitetty ajatus Infrastructure -katastrofielokuvasta. Miten tehdä näkyväksi ja kiinnostavaksi ala, jossa lähtökohtana on ”if anything exciting happens, we’ve done it wrong”?

Katastrofileffan traileri alkaa kohdasta 17:15, mutta koko klippi suositeltavaa katsottavaa.

Päätimme lähestyä teemaa pyytämällä kolmelta vaikutusvaltaiselta vesihuoltotoimijalta kentän näkyvyyteen ja kiinnostavuuteen liittyviä haasteita vesihuoltonuorille. Haasteisiin etsittiin vastauksia pienryhmissä ja lopuksi niistä keskusteltiin koko porukalla. Tässä pieni tiivistelmä vastauksista ja keskusteluista.


Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Mika Sillanpää haastoi meidät miettimään, miten tämä ihmiskunnan kohtalonkysymys eli vesiasiat ja sen tuomat mahdollisuudet (kiertotalous, cleantech jne.) saataisiin näkymään nuorisolle houkuttelevana mahdollisuutena, eikä vanhankantaisena putki-/viemärialana?

Suurin osa meistä vesihuoltonuorista oli hakeutunut opiskelemaan ympäristöpuolta ja sitten ajautunut vesihuollon pariin. Todettiin, että jatkossakin alan koulutuksesta puhuessa kannattaa korostaa ympäristönäkökulmaa. Vesihuollossa on mahdollisuus vaikuttaa konkreettisesti ympäristön tilaan ja ihmisten hyvinvointiin. Työ vesihuoltoalalla ei ole turhakkeiden tuottamista. Nuoret ovat hyvin tietoisia asioista ja haluavat tehdä työtä, jolla on merkitys.

Todettiin, että olisi myös hyvä tuoda kansainvälisiä haasteita ja niihin liittyviä työmahdollisuuksia enemmän esiin. Vesihuollossa on hyvät mahdollisuudet päästä tekemään kansainvälistä maailmanparannustyötä. Korkeakoulut voisivat tuoda paremmin esiin mahdollisuudet päästä tekemään kehitysyhteistyöprojekteja opintojen aikana.


Vesihuollosta pitäisi myös tehdä paremmin näkyväksi, että kyseessä on poikkitieteellinen ala, eikä suljettu tekniikan ala. Vesihuollolla on todella suuri merkitys yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Lisäksi lähes kaikki työtehtävät ovat ihmisläheisiä – ollaan tekemisissä palvelun loppukäyttäjän kanssa.

Teknologian näkökulmasta vesihuoltoon pitäisi saada start up -pöhinää, vaikka iso osa perustekniikasta onkin vanhaa ja ”tylsää”. Automaatio on kuitenkin muuttanut jo paljon vesihuoltotyötä ja älykkäät ratkaisut muuttanevat alaa jatkossa entistä enemmän.

Vaikka vesihuoltoalalla onkin pöhinää luvassa, on kyseessä kuitenkin vakaa ja turvallinen ala. Vesihuoltoa tarvitaan aina, joten myös vesihuollon osaajia tarvitaan. Työllistymismahdollisuudet ovatkin laajat. Työtehtäviä löytyy niin julkiselta kuin yksityiseltäkin puolelta, pienistä ja suurista yrityksistä.


Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Osmo Seppälä puolestaan heitti haasteeksi miettiä digitalisaation mahdollisuuksia vesihuollossa – ”SmartWater” mahdollistaa uusia ja kiinnostavia palveluita asiakkaille. Miten tätä voisi hyödyntää näkyvyyden lisäämisessä? (+ uuden teknologian merkitys alan kiinnostavuuden takaajana nuorille)

Keskustelussa päädyttiin määrittelemään ideaalitilanteeksi se, että kuluttaja ymmärtää miten vesihuolto toimii ja miksi siihen on tarve investoida (eli miksi vesihuolto maksaa asiakkaalle). Osana tätä näkyväksi tekemistä nähtiin tärkeäksi, että jokaisessa asunnossa olisi vesimittarit. Asukkaat voisivat seurata omaa kulutustaan. Tähän voitaisiin yhdistää kilpailuelementti ja järjestää esimerkiksi korttelin sisäinen kisa vedensäästössä. Yleensäkin puhuttiin pelillistämisen mahdollisuuksista siinä, että vesi tehtäisiin käyttäjille konkreettisemmaksi ja kiinnostavammaksi.

Toisaalta taas kommenteissa nousi esiin huoli infoähkystä ja siitä, että ihmiset kyllästyvät, kun kaikkea mitataan ja verrataan.

Konkreettisena kehitysehdotuksena nousi idea interaktiivisesta karttapalvelusta, jossa käyttäjä saa ajankohtaista ja paikallista tietoa vesilaitokselta, mutta jonka kautta myös käyttäjä voi ilmoittaa vesilaitokselle päin kätevästi esimerkiksi vuotovesistä tai veden laadun muutoksista. Tällainen karttapalvelu olisi ehkä järkevintä toteuttaa yhteistyössä energialaitoksen kanssa.

Ryhmäkeskustelussa puhuttiin myös vesilaitosten somenäkyvyydestä. Some nähtiin hyväksi kanavaksi tuoda vesilaitosten arki näkyviin kiinnostavasti, lähestyttävästi ja mahdollisesti myös humoristisesti. Uutisissa vesihuolto näkyy yleensä vain suurien hankkeiden tai isojen ongelmien aikana. Someviestinnän kautta vesihuollon normaali toimiva arki voidaan tehdä näkyväksi. Asentaja voi esimerkiksi kuvata putkenkorjausta, jolloin asiakkaat näkevät, että mitä kaikkea toimivan vesihuollon eteen tehdään. Vaikka vesihuoltolaitoksen somekanava ei olisikaan seuratuin, kiinnostava sisältö kuitenkin lähtee yleensä leviämään ja myös mediat poimivat juttuaiheita somesta.

Ylipäänsä toiminta pitäisi olla mahdollisimman avointa (turvallisuus toki huomioiden). Esimerkiksi laitosten väliset laatuvertailut voisi tuoda avoimemmin esiin.


Kolmantena Finnish Water Forumin toimitusjohtaja Markus Tuukkanen kysyi, miten saada suomalaiset ymmärtämään suomalaisia vahvuuksia ja myymään (ihan oikeasti vahvasti myymään) osaamista maailmalla ja ”vetämään kotiinpäin” kun ovat esim. kv-tehtävissä maailmalla?

Ensinnäkin vastaukseksi haasteeksi nähtiin koulutus. Todettiin, että ihan yleisestikään suomalaiset insinöörit eivät hallitse myyntiä ja markkinointia kovin hyvin. Tämä pitäisikin huomioida paremmin koulutuksessa. Opinnoissa pitäisi myös kannustaa vaihtoon lähtöä, sillä vaihdossa ymmärtää vesihuoltoon liittyvät maailmanlaajuiset haasteet paremmin. Lisäksi vaihdot ovat tärkeitä kontaktien kannalta. Ehkä vaihdon kohteena olevassa oppilaitoksessa on myös tarjolla myyntiin ja markkinointiin liittyvää opetusta?

Toiseksi, on tärkeä ymmärtää Suomen vahvuudet: hyvin toimiva vesihuolto, laadukkaat tuotteet, hyvin koulutetut osaajat. Meidän pitää oppia tunnistamaan, mistä suomalainen vesiosaaminen ja laatu muodostuvat. Näitä vahvuuksia pitää oppia tuomaan esiin eri yhteyksissä ja olla ylpeä siitä, mitä tekee. Suomalaiset menevät usein teknologia edellä, kun pitäisi ajatella, millaista ratkaisua asiakas tarvitsee. Pitäisi korostaa, että suomalaiset eivät tarjoa pelkkää tuotetta, vaan luotettavan kumppanin, joka ratkaisee ongelmat. Sen lisäksi, että tunnistetaan paremmin omat vahvuudet ja osaaminen, pitää osata myös tunnistaa vastapuolen tarpeet.

Kolmantena pienet yritykset tarvitsevat tukea kansainvälistymiseen. Tämä tuki tarkoittaa niin riskirahoitusta kuin neuvontaakin.

Neljänneksi kansainvälisiin tehtäviin lähteville osaajille tulisi tarjota koulutusta, jossa autettaisiin hahmottamaan suomalainen vesiosaaminen ja annettaisiin perusteet myynnistä ja markkinoinnista. Maailmalle lähtevät osaajat ovat keskeisessä roolissa suomalaisen vesiosaamisen brändäämisessä. Lisäksi kansainvälisistä tehtävistä palkitseminen pitäisi tehdä läpinäkyväksi.

Viidenneksi pohjoismaista yhteistyötä voitaisiin tiivistää edelleen ja tehdä vesiosaamisesta yhteinen malli (vrt. Nordic welfare). Kukin pohjoismaa on yksinään melko pieni ja tuntematon toimija, mutta yhdessä voitaisiin muodostaa vahva vesiosaamisen brändi. Suomessa voitaisiin ottaa oppia erityisesti Ruotsista ja Tanskasta.

Kuudenneksi vesilaitokset voisivat ottaa entistä aktiivisemman roolin kansainvälisessä yhteistyössä ja panostaa esimerkiksi asiantuntijavaihtoon. VVY onkin käynnistänyt yhdessä FWF:n kanssa ”Vesihuoltolaitokset kansainvälisen toiminnan partnereiksi” -hankkeen.

Scientific writing & publishing workshop 2018: Call for abstracts

Aalto University and Young Water Professionals (YWP) Finland are organizing a scientific writing and publishing workshop for doctoral students in the field of water research. The workshop, free of cost, will be arranged at Aalto University, Finland from 21st to 24th August 2018 and it welcomes all doctoral students from Nordic and Baltic countries.


In this 4 day workshop the professionals will teach the importance of the readership (why publish, what is the message of the paper), the publication process itself, and share the editor’s perspectives to manuscripts and publishing. Additionally, you will get guidance on manuscript writing and research presentation and communication. The workshop is facilitated by Professor Gustaf Olsson.

A maximum of 24 students will be chosen based on the applications. Please apply by sending a one-page abstract about your research (topic and state of the work, manuscript to work with in the workshop) to ( no later than on 23rd April 3rd May. Title your email as “WORKSHOP ABSTRACT”. The selected students will be informed by 11th May. Kindly notice, that all the selected students are required to bring an unfinished manuscript – even an early draft is suitable. Students will get individual instruction on their manuscript, aiming to make it to a publishable scientific paper.

All the participants will get a diploma suggesting 2 ECTS – however, these credits should be agreed with your supervising professor.

As we’ve already received applications from Finland, Sweden, Norway, Iceland, and Lithuania, this workshop is also a great possibility for international networking.

For more information, please contact

Update 23.4. Deadline has been extended to May 3rd. Added information on the suggested 2 ECTS.

YWP Finland wants YOU!

Oletko etsimämme innostunut vesialan nuori ammattilainen, asiantuntija tai opiskelija? Haluatko kehittää omia verkostojasi ja saada arvokasta järjestökokemusta, joita esitellä CV:ssäsi?

YWP Finland hakee parhaillaan viestintävastaavaa, yritysyhteistyövastaavaa ja tapahtumavastaavaa kehittämään toimintaansa. Tarkemmat toimenkuvat sovitaan tarkemmin tehtäviin valittavien kiinnostusten ja näiden aikataulujen mukaan.

Young Water Professionals Finland (YWP Finland) on verkosto kaikille nuorille vesialan asiantuntijoille ja opiskelijoille eri puolilla Suomea. Verkoston tavoitteena on tuoda yhteen vesialan osaajia kaikilta eri sektoreilta luonnontieteistä yhteiskunta- ja insinööritieteisiin, sekä luoda uusia mahdollisuuksia nuorten verkostoitumiselle alan konkareiden ja tulevaisuuden mahdollisten työnantajien kanssa. YWP Finland toimii Suomen Vesiyhdistys Ry:n alaisena jaostona.

Jos kiinnostuit, ota yhteyttä 31.3. mennessä osoitteeseen


Are you the enthusiastic young water professional, expert or student we are looking for? Do you want to develop your networks and gain valuable NGO experience you can show on your CV?

YWP Finland is looking for a Communication Manager, Corporate Collaboration Manager, and Event Manager. Tasks descriptions will be specified according to the interests and timetables of the people chosen for the position.

Young Water Professionals Finland (YWP Finland) is a network for people working or studying within the water sector. We aim to provide opportunities for career development and networking by organising seminars, workshops, excursions, and more relaxed get-togethers. YWP Finland is organised as a division under the Water Association of Finland.

If you are interested, please contact by 31 March.

Excu Porvooseen 24.4.2018

YWP Finland järjestää vierailun LAMOR Corporationille Porvooseen ti 24.4.!

LAMOR on maailmalla tunnettu öljyntorjuntaratkaisuistaan ja -operaatioistaan, mutta LAMORin toiminta käsittää myös maaperän- ja vedenkäsittelyä ja -puhdistusta. Tervetuloa mukaan!

Vierailuun kuuluu ilmaiset kuljetukset Porvooseen ja takaisin (Helsingistä), LAMORin toiminnan ja kaluston esittelyä, sekä vapaata aikaa ja tutustumista muihin osallistujiin ja YWP:n toimintaan Porvoon idyllisessä ympäristössä. YWP Finland tarjoaa virvokkeet! Lähtö Helsingistä noin klo 12 ja paluu noin klo 19.
Järjestä iltapäivä 24.4. vapaaksi LAMOR-excua varten ja ilmoittaudu mukaan.

Tilaa on vain 15 ensimmäiselle!

Kuulumiset YWP-konferenssista

Elina Lehikoinen ja Matias Heino (Aalto-yliopisto) osallistuivat IWA YWP-konferenssiin Etelä-Afrikassa ja ystävällisesti lupautuivat jakamaan kokemuksiaan ja upeita kuviaan meidän kanssamme.

Osallistuimme joulukuussa ensimmäistä kertaa Young Water Professionalsin konfferenssiin, joka järjestettiin Kapkaupungissa, Etelä-Afrikassa. Konferenssiin osallistui yli 400 nuorta ja innostunutta vesialan osaajaa ympäri maailmaa.


Keynote-puhujiin kuuluivat mm. Gustaf Olsson (Lundin Yliopisto, Ruotsi), Diane D’Arras (IWA:n johtaja) ja Richard Ashley (Sheffieldin Yliopisto, Englanti), jotka haastoivat nuoria luottamaan itseensä ja ottamaan rohkeita askeleita jo uransa alkuvaiheessa.


Konferenssi kesti yhteensä neljä päivää ja päivät koostuivat temaattisesti hyvinkin vaihtelevista luennoista, joista osittain myös nuoret osallistujat olivat vastuussa. Lisäksi konferenssissa oli vaihtuva posterinäyttely, jonka ympärillä keskustelu syventyi usein hyvinkin yksityiskohtaisiin aiheisiin.


Ennen kaikkea konferenssi oli hyödyllinen sen tarjoamien työpajojen takia. Työpajojen aiheet vaihtelivat ajanhallinnasta fasilitointitaitojen kehittämiseen. Pääsimme jopa yhtenä päivänä kenttätöihin, missä tutkimme saastuneen joen vedenlaatua vedessä elävien organismien perusteella.

Voimme ehdottomasti suositella IWA:n konfferenssejä kaikille, jotka ovat kiinnostuneet vesiasioista ja kansainvälisyydestä!


Save the date – scientific writing and publishing workshop

This is a preliminary notification of a scientific writing and publishing workshop for doctoral students. The workshop concentrates on water-related topics and is co organized by International Water Association (IWA), Young Water Professionals (YWP) Finland, and Aalto University. In this 4-day workshop the professionals will teach the importance of the readership (why publish, what is the message of the paper), the publication process itself, and share the editor’s perspectives to manuscripts and publishing.

Additionally, you will get guidance on manuscript writing and research presentation. You are kindly asked to bring an unfinished manuscript, that you will work on during the week. The goal is to make it to a publishable scientific paper.

The workshop will be arranged at Aalto University, Finland from 21st to 24th August 2018. Please save the date!  We will share detailed information about the abstract submission and other practicalities soon. Should you have any questions, please don’t hesitate to contact us (

On behalf of the organizing committee,

Annina Takala (MSc. eng.), YWP Finland
Maija Taka (PhD), Aalto University
Gustaf Olsson, professor, IWA & Lund University

YWP kokoontuu 13.2.2018 klo 17

Haluatko verkostoitua vesialalla? Tai onko sinulla ideoita, miten kehittää nuorten vesiasiantuntijoiden ja -ammattilaisten osaamista ja monialaista verkostoitumista Suomessa? Entä miten voitaisiin edistää suomalaisten vesiosaajien kansainvälistymistä? Haluaisitko olla mukana kehittämässä nuorten ja konkareiden välistä tiedon- ja kokemustensiirtoa?

Vesiyhdistyksen YWP-jaosto kaipaa sinua ja ideoitasi. Tule mukaan keskustelemaan, ideoimaan toimintaa tai vaan nauttimaan tarjoiluista tiistaina 13.2. klo 17. Tapaamme FWF:n toimistolla osoitteessa Arkadiankatu 16 C 1, Helsinki (sisäänkäynti porttikongista ovisummerilla sisäpihan kautta).

Ilmoittautuminen ei ole välttämätöntä, mutta jos haluat varmistaa riittävät tarjoilut tai erityisruokavaliot, niin ilmoita itsestäsi Facebookin tapahtumassa tai laita viestiä osoitteeseen


Unelmien vesihuolto

Vesihuolto 2017 -päivien yhteydessä järjestettiin perinteinen vesihuoltonuorten seminaari 10.5.2017. Seminaari toteutettiin työpajana, jossa vesihuollon nuoret lupaukset pääsivät miettimään, millaista olisi heidän unelmiensa mukainen vesihuolto. Toisin sanoen, miltä Suomen vesihuolto näyttäisi, jos sitä aloitettaisiin rakentamaan nyt tyhjästä.


Suurin muutos nykyisestä tilanteesta unelmien vesihuoltoon olisi ehkä se, että nykyisenkaltaisia jätevesiä ei enää olisi, vaan virtsa ja uloste kerättäisiin erikseen. Tämä mahdollistaisi sen, että virtsasta voitaisiin tehokkaammin poistaa mikropollutantit ja ottaa ravinteet talteen. Ulosteet puolestaan voitaisiin käsitellä yhdessä orgaanisen jätteen kanssa biolaitoksissa ja hyödyntää sekä ravinteet että energia. Hyötykäyttöön voitaisiin vaikuttaa myös rajoittamalla ilman reseptiä saatavien lääkkeiden määrää.

Kaupungeissa sanitaatio hoidettaisiin erottelevilla kuivapainekäymälöillä, joiden jätteet kerättäisiin ja varastoitaisiin korttelikohtaisesti. Maaseudulla hyödynnettäisiin lähtökohtaisesti kiinteistökohtaisia tai naapureiden kimpparatkaisuja.


Harmaille vesille rakennettaisiin oma järjestelmä. Käsittelyn jälkeen harmaat vedet voitaisiin käyttää esimerkiksi viheralueiden kastelussa tai teollisuudessa. Järjestelmät olisivat hajautettuja, melko kevyeen puhdistusprosessiin perustuvia.

Hulevedet imeytettäisiin syntypaikalla ja hyödynnettäisiin muun muassa viivytyskosteikkoja. Teollisuusalueilla hulevesille järjestettäisiin vaadittavat esisuodatukset. Hulevesiratkaisut olisivat kiinteä osa viherrakentamista ja kaupunkikuvaa.

Talousvesipuolella suosittaisiin myös hajautettua rakennetta, joka mahdollistaisi laadukkaamman raakaveden ja sen, että pohjavesialueet voitaisiin hyödyntää paremmin. Vesivarantojen suojeluun ja järkevään hyödyntämiseen kiinnitettäisiin enemmän huomiota.


Yleisesti ottaen vesihuollon unelmaratkaisuksi nähtiin isot organisaatiot, jolloin hallinto on keskitettyä mutta tuotanto hajautettua. Näin saataisiin pienemmät hallittavammat verkostot, joiden kunnossapitoon löytyisi helpommin resursseja. Tämän lisäksi saataisiin varmistettua riittävä osaaminen ja toimitusvarmuus. Näin saataisiin ehkäistyä uudessa unelmajärjestelmässä ikääntyvään infraan ja korjausvelkaan liittyvät ongelmat.

Korjausvelan ratkaisuiksi mietittiin myös korkeampia vesimaksuja ja ylipäänsä pitkäjänteisempää hinnoittelua, joka perustuisi kustannuskattavuuteen. Lisäksi tuloutukset pitäisi saada kuriin.


Unelmien vesihuolto perustuisi älykkäisiin järjestelmiin, jotka keräisivät automatisoidusti tietoa verkostosta esimerkiksi vedenlaadusta (epidemioiden esto) ja painetasoista (välitön tieto vuodoista). Osana älykkäitä järjestelmiä olisivat myös uudet älykkäät putkimateriaalit, jotka olisivat muuntautumiskykyisiä eli supistuisivat ja laajenisivat tarpeen mukaan. Putket itsessään mittaisivat painetta ja tarkkailisivat vedenlaatua. Unelmien putkimateriaali olisi myös itsekorjautuvaa ja uudistuvaa, joka osaltaan ennaltaehkäisisi saneerausvelkaan liittyviä ongelmia.

Suunnitteluvaiheessa hyödynnettäisiin mallinnusta tehokkaammin, jolloin putkikoot ja vesimäärät saadaan optimoitua ja koko järjestelmät suunniteltua tarkoituksenmukaiseksi. Riskienhallinta otettaisiin alusta asti huomioon järjestelmiä suunnitellessa.


Unelmien vesihuollon toteuttamisen edellytyksenä on yhteistyö muiden toimijoiden kanssa. Esimerkiksi järkevällä maankäytön suunnittelulla pystyttäisiin minimoimaan pumppauksen tarve, jolloin tarvitaan myös vähemmän energiaa.