YWP, what’s that?

In the past couple of weeks, YWP Finland has had the opportunity to introduce YWP activities at FIWA’s annual Water Services Days, and at the afterwork with Aalto summer school participants. There has been a lot of interest but also confusion about YWP, so we thought it would be best to try and clarify things. (see info in Finnish)

YWP Finland

Young Water Professionals (YWP)  Finland is organised as a division under the Water Association of Finland (WAF, Suomen Vesiyhdistys) and have a representative in the board of WAF. YWP Finland has been working as a relatively loose network, although there are plans to formalize the structure by creating a working group. This is one part of formalizing also the role of YWP Finland as a country chapter of International Water Association IWA’s YWP activities. YWP Finland’s chair Annina is already a member in the IWA’s Emerging Water Leaders Steering Committee.

IMG_20190522_191018(1)

YWP Finland together with the participants of Aalto Summer School on Emerging Micropollutants Removal from Wastewater

IWA YWP

So, internationally YWP activities are coordinated by IWA. At the beginning of the Millennium, IWA recognized the need to attract and commit young people to the water sector and to the association. There is fierce competition for the most talented and motivated people.  To tackle this issue, IWA started with the development of specialized events for young professionals. Gradually, the perspective YWPs has been integrated more and more throughout the structure and activities of IWA. For example, at the moment, five positions in IWA strategic Council are held by our YWPs.

Nationally and regionally, IWA is represented through the Governing Members. In Finland, for example, WAF and Finnish Water Utilities Association (FIWA) form the Governing Members. YWPs are also represented nationally and regionally through Country Chapters. There are, for example, active YWP chapters in Australia, China, Denmark, Germany, Japan, Malaysia, Mexico, Philippines, South Africa and Spain. Altogether more than 30 000 people all over the world are involved in YWP networks.

You can find basic information about IWA YWP on IWA Connect and on IWA’s website.

Examples of IWA YWP activities:

You can find more about the current YWP activities on Facebook, LinkedIn or by signing-up for the YWP e-mail list.

IWA YWP Membership

Some of IWA YWP activities are accessible for non-members also (i.e. some webinars) and everyone is welcome to join the conferences. However, activities are mainly intended for members and attending IWA conferences is remarkably cheaper for members. Membership fee depends on your country and there are discounts for students (see more)

If you consider joining IWA it is worth first to take a look at the specialist groups and see if they match your interests and expertise. You’ll get most out of your membership if you find an active group working in your field.

In IWA, age limit for YWPs is 35 years.

YWP Finland activities

  • Career evenings  (Next, we will organize an event focused on international career possibilities)
  • Workshop on scientific writing and publishing 2018
  • Workshops together with FIWA
  • Networking event focused on Northern water competencies, 12.12.2018, Oulu
  • Workshops in Nordic Drinking Water and Wastewater Conferences (NDWC, NORDIWA) together with out Nordic peers. Next workshop Envisioning the wastewater professional of the future – 23.9.2019 as a part of NORDIWA 2019

Best way to know what’s happening in YWP Finland is to join Facebook group or visit this site.

Membership in Water Association of Finland (WAF)

Taking part in YWP Finland’s activities does not necessitate being a member in WAF. However, members can attend the World Water Day Seminar  for free. In addition, members can attend activities by other WAF divisions, and membership fee includes the journal Vesitalous.

Membership fee in year 2019 is 60 euros (10 euros for students) and without Vesitalous journal (40 euros). Read more here.

Come and be part of the YWP network!

Mikä ihmeen YWP?

Parin viime viikon aikana YWP Finland on päässyt esittelemään toimintaa niin Vesihuolto 2019 -päivillä, vesihuoltonuorten seminaarissa kuin Aallon kesäkoululaisten kanssa järjestetyillä afterworkeilla. Koska aihe on herättänyt kiinnostusta ja kysymyksiä ja osittain hämmennystäkin, tähän tekstiin on koottu muutamia keskeisiä juttuja siitä, mikä YWP oikeastaan ja mitä se tekee. (see info in English)

YWP Finland

Young Water Professionals eli tuttavallisemmin YWP-toiminta on Suomessa organisoitunut Suomen Vesiyhdistyksen alaisena jaostona. Hallinnollisesti jaosto on toiminut hyvin vapaamuotoisesti, vaikkakin nyt tavoitteena on muodostaa jaostolle virallisempi työvaliokunta ja virallistaa asema osana Kansainvälisen Vesiyhdistyksen (International Water Association IWA) YWP-toimintaa. YWP Finlandin puheenjohtajana Annina onkin jo päässyt mukaan IWA:n Emerging Water Leaders -ohjausryhmään.

92E5049B-833D-44DA-AA75-E16136B47107

YWP Finlandin afterworkit Aallon kesäkoululaisten kanssa

IWA YWP

Kansainvälisesti YWP-toimintaa koordinoi  siis International Water Association, IWA. IWA heräsi vuosituhannen alussa miettimään, miten saataisiin houkuteltua ja sitoutettua nuoria vesialle ja samalla järjestöön. Niin Suomessa kuin kansainvälisestikin vallitsee kova kilpailu siitä, mikä ala ja mitkä työpaikat saavat lahjakkaimmat ja motivoituneimmat tekijät. IWA näki ratkaisuksi lähteä kehittämään nuorille vesialan ammattilaisille suunnattua toimintaa. Alkuun tämä oli palkintojen ja tunnustusten myöntämistä ansioituneille nuorille. Vähitellen lähdettiin kehittämään nuorille suunnattuja tilaisuuksia kuten YWP konferensseja, joissa ohjelma on rakennettu erityisesti nuorten ammattilaisten osaamis- ja verkostoitumistarpeita ajatellen.

Vuonna 2004 perustettiin IWA:n hallintorakenteeseen oma toimikunta nuorille, joka toimii tänä päivänä Emerging Water Leaders -nimekkeellä. Tämän jälkeen toimintaa alettiin kehittämään niin, että nuorten näkökulma pyritään integroimaan kaikkeen toimintaan. Esimerkiksi useimmissa konferensseissa ja tapahtumissa on nykyään oma työpajansa tai muuta nuorille asiantuntijoille ja ammattilaisille räätälöityä ohjelmaa. Lisäksi IWA on voimakkaasti ohjannut siihen, että nuoret otetaan mukaan järjestön päätöksentekoelimissä.

IWA:lla on maakohtaiset hallintoelimet useissa maissa, esimerkiksi Suomessa IWA-toimikuntaan kuuluvat Suomen Vesiyhdistys ja Vesilaitosyhdistys. Vastaavasti YWP-toiminnassa on maakohtaisia jaostoja, tällä hetkellä noin 30 maassa. YWP:llä jäseniä on kuitenkin yli sadasta eri maasta ja YWP-verkostossa toimii kaiken kaikkiaan yli 30 000 henkilöä.

IWA:n YWP-toiminta, esimerkkejä

Parhaiten IWA:n YWP-toiminnasta saa tietoa Facebookissa, LinkedInissä ja sähköpostilistan kautta (liittyminen onnistuu tällä sivulla noin puolenvälin paikkeilla).

IWA:n jäsenyys

Osa IWA:n YWP-toiminnasta on ilmaista myös muille kuin jäsenille (esimerkiksi osa webinaareista) ja konferensseihin saa osallistua muutkin kuin jäsenet. Pääosa toiminnasta on kuitenkin jäsenille rajattua ja konferensseihinkin osallistuminen on jäsenille huomattavasti halvempaa. Opiskelijalle (ml. jatko-opiskelijat) jäsenhinta on 57 euroa vuodessa (tai kahdelta vuodelta 102 euroa). Muille hinta on 115 euroa vuodessa (207 euroa kahdelta vuodelta). Ks. tarkemmat tiedot jäseneduista ja jäsenyyksistä täältä.

Jos harkitset IWA-jäsenyyttä, kannattaa ensin tarkistaa toimiiko omalla erikoistumisalallasi nk. specialist group ja minkälaista toimintaa tämä järjestää. Isoimman hyödyn jäsenyydestä saa, jos omalla alalla toimii aktiivinen ryhmä, jonka toimintaan pystyt osallistumaan.

IWA:n YWP-toiminnassa ikäraja on 35 vuotta.

YWP Finlandin toimintaa

Parhaiten YWP Finlandin toiminnasta saa tietoa Facebook-ryhmästä ja näiltä nettisivuilta.

Suomen Vesiyhdistyksen jäsenyys

Suomen YWP-toimintaan osallistuminen ei edellytä Vesiyhdistyksen jäsenyyttä. Yhdistyksen jäsenet pääsevät kuitenkin esimerkiksi ilmaiseksi Maailman vesipäivän seminaariin. Lisäksi jäsenenä on mahdollisuus osallistua yhdistyksen muiden jaostojen toimintaan ja saada Vesitalous-lehti kotiin kannettuna.

Suomen Vesiyhdistyksen jäsenmaksu on 60 euroa (opiskelijoille 10 euroa) ja ilman Vesitalous-lehteä (40 euroa). Lue lisää täältä.

YWP Finlandin toiminnassa ei ole ikärajaa, vaan se on tarkoitettu kaikille itsensä nuoreksi kokeville.

Tervetuloa mukaan!

Vesihuollon varautuminen tulevaisuuteen

Vesihuoltonuoret kokoontuivat 12. kerran Jyväskylässä järjestetyn Vesihuolto 2019 -tilaisuuden yhteydessä keskiviikkona 15.5.2019. Tällä kertaa vesihuoltonuoret haastettiin miettimään varautumista tulevaisuuden haasteisiin eri näkökulmista. Viime vuoden palautteen perusteella ryhmäkeskusteluissa olivat mukana mentorit, jotka auttoivat teeman käsittelyssä ja jakoivat omia kokemuksiaan. Mentoreiksi lupautuivat Heli Härkki ja Risto Saarinen. Heli toimii Pöyryllä vesilaitosten prosessisuunnittelijana ja hän on erikoistunut riskienhallintaan ja toimintavarmuuden parantamiseen. Ristolla puolestaan on laaja kokemus vesilaitosten johtamis- ja suunnittelutehtävistä. Jäätyään pois Porvoon Veden toimitusjohtajan paikalta on hän ollut muun muassa selvittämässä vesihuollon häiriötilanteita ja erityisesti Nousiaisten vesikriisiä.

Vesihuolto 2019 -päivien yhtenä teemana oli vesihuollon kansainvälistyminen. Myös vesihuoltonuorten seminaarissa saatiin kansainvälistä näkökulmaa, kun mentoreitten apuna toimi John Butler. John on Ashlandin (Winsconsin) teknisen toimen johtaja ja on Suomessa perehtymässä erityisesti verkostojen omaisuudenhallintaan.

IMG_20190515_172041

Vesihuoltonuorten seminaariin osallistui 24 opiskelijaa ja hiljattain valmistunutta vesihuollon osaajaa

Varautumista tulevaisuuden haasteisiin tarkasteltiin neljässä eri ryhmässä neljästä näkökulmasta. Ensimmäisessä ryhmässä mietittiin varautumista erityisesti ilmastonmuutoksen ja sään ääri-ilmiöiden näkökulmasta. Keskeiseksi vaikutukseksi ryhmä nosti ennustamattomuuden, jonka seurauksena vesihuollon suunnittelua täytyy miettiä uusiksi. Konkreettisemmiksi vaikutuksiksi nostettiin myrskyt, rankkasateet, merenpinnan nousu ja kuivuus. Myrskyjen vaikutuksia ovat toimintahäiriöt ja sähkökatkot, jotka edellyttävät muun muassa varavoiman hankkimista. Vuotovesien hallinta nousee entistä merkittävämmäksi ja ryhmässä nostettiin esiin verkostojen saneeraus ja tasaustilavuudet. Myös erillisviemäröinnin merkitys korostuu. Rankkasateiden seurauksena tarvitaan enemmän hulevesien viivytysrakenteita. Merenpinnan nousun riskinä on suolaveden tunkeutuminen ja tulviminen verkostoon ja rakenteisiin, joka omalta osaltaan voi aiheuttaa haasteita talousveden laadulle ja määrälle. Keskeiseen asemaan nousevatkin varavesilähteet.

Heli kiitti ryhmää kattavasta työstä ja totesi, että keskeistä tulee olemaan se, miten varautumiseen liittyvät toimenpiteet sidotaan vesihuoltolaitosten strategioihin ja investointiohjelmiin, sekä se tehdäänkö tämä ajoissa. Hänen mukaansa nyt pitäisi viimeistään herätä asiaan. Riston mukaan kyseessä on haasteellinen yhtälö, kun yhteiskunnan odotukset palvelutasolle kasvavat samalla kun riskit ja ennakoimattomuus kasvavat.

IMG_20190515_173130

Toisessa ryhmässä pohdittiin luonnon ilmiöiden sijaan väestörakenteen muutoksia ja keskitetyn vesihuollon tulevaisuutta, kun kaupunkiseudut kasvavat ja maaseutu tyhjenee. Alueilla, joissa väestö vähenee, on ryhmän mukaan keskeisenä haasteena toimintavarmuuden ja vesihuoltopalveluiden laadun turvaaminen. Tämä edellyttää pakostakin toiminnan priorisointiin. Keskeisenä kysymyksenä on myös rahoituksen turvaaminen. Ryhmässä pohdittiin, että voidaanko hintoja nostaa ja että kenen vastuulla olisi viestiä hinnan nostamisesta. Toisaalta mietittiin sitä, mikä on valtion rooli ja mahdollisuus tukea vesihuoltoa. Lisäksi mietittiin sitä mahdollisuutta, että vesihuolto yksityistettäisiin. Avoimiksi kysymyksiksi nähtiin myös se, tarvitaanko lainsäädäntöön muutoksia väestörakenteen muutoksiin vastaamiseksi sekä se, mistä saadaan tarvittavat osaajat.

Osaajien riittävyys nähtiin myös haasteeksi kasvavilla alueilla. Osaajien lisäksi laajemminkin vesihuoltolaitoksen resurssien riittävyys mietitytti, josta konkreettisena esimerkkinä se riittääkö vesi kasvavan seudun tarpeisiin. Tiivistyvässä kaupunkirakenteessa oma haasteensa liittyy myös hulevesien hallintaan. Heli kysyi ryhmältä miten nämä näkevät vesiosuuskuntien roolin tulevaisuudessa. Ryhmän mukaan vesihuollon keskittämiseen liittyy ristiriitaisuuksia: Kun on 75 kilometriä siirtolinjaa, jonka varassa vesihuolto on, niin miten taataan toimintavarmuus. Risto muistutti, että vesihuollon tekninen toteutus voi olla hajautettua, vaikka organisaatio olisikin keskitetty. Vesihuoltolaitokset voisivat toimia maakunnan kokoisilla alueilla (toki alueelliset olosuhteet huomioiden).

IMG_20190515_173146

Heli Härkki mentoroimassa vesihuoltonuoria

Kolmannessa ryhmässä ideoitiin ratkaisuja tekniikan pettämisen aiheuttamiin häiriöihin. Ryhmä lähestyi aihetta todella ennakkoluulottomasti ja pohti muun muassa tekoälyn mahdollisuuksia ennakoida häiriöitä. Lisäksi mietittiin osaavamman porukan tarvetta ja verkostojen ja laitteiden toimintavarmuutta. Ryhmä kehitti myös vaihtoisen rahoitusmallin, ns. kiristys-applikaation, jossa verkostoa ei korjattaisi ennen kuin käyttäjiltä on saatua kerättyä rahat. Tällaisella joukkorahoitusmallilla saataisiin ihmiset ymmärtämään, mitä verkoston ikääntyminen ja siitä aiheutuvat häiriöt lopulta maksavat.

Risto kiitteli ryhmää out of the box -ajattelusta ja kannusti yleisemminkin nuoria vesihuollon ammattilaisia tähän. Hän kertoi myös esimerkin aiheesta: Porvoossa oli yhdessä konsultin kanssa lähdetty pohtimaan vaihtoehtoista rahoitusmallia vastaukseksi ongelmaan, jossa vesihuoltolaitos saneeraa putket omalla alueellaan, mutta tonttijohdot vuotavat kuin seula. Vesihuollon investoinneissa ei pitäisi olla kyse kummastakaan ääripäästä, maksimaalisen voiton tavoittelusta tai hyväntekeväisyydestä, vaan sijoitetaan rahaa, jolla odotetaan olevan positiivinen vaikutus yhteiskuntaan.

IMG_20190515_171956

Risto Saarisen mentoroima ryhmä työn touhussa

Neljäs ryhmä sai aiheekseen ihmisen aiheuttamat vesihuollon häiriötilanteet ja niihin varautumisen. Ryhmä lähestyi aihetta miettimällä, ketkä ovat häiriöitä aiheuttavat ihmiset ja päätyivät kolmijakoon. Ensinnäkin on vesihuoltolaitoksen henkilöstö, jonka kohdalla keskeistä on riittävä osaamistaso. Tekniikka kehittyy nopeasti ja haasteena on muutoksessa mukana pysyminen. Toisaalta henkilökunta ikääntyy ja jää eläkkeelle, jolloin haasteeksi tulee hiljaisen tiedon siirtyminen. Ratkaisuiksi nähtiin koulutus ja perehdytys, konkreettisena esimerkkinä vesityökortit. Vesihuoltolaitokselle haasteita voi aiheuttaa myös veden riittämättömyys ilmastonmuutoksen seurauksena tai väestön kasvaessa maahanmuutosta johtuen.

Omien työntekijöiden lisäksi keskeisessä roolissa ovat myös urakoitsijat, joiden osalta korostuu samalla tavalla osaaminen. Jotta vältytään häiriöiltä, on myös tärkeää, että vesihuoltolaitoksen ja urakoitsijan välinen kommunikaatio toimii. Konkreettisena esimerkkinä ovat paikkatietojärjestelmät, joiden puutteellisuus aiheuttaa usein haasteita, kun ei tiedetä, missä putket menevät. Yleisenä ratkaisuna myös urakoitsijoiden kohdalla nähtiin koulutus ja perehdytys.

vh2019_1

Kolmantena ryhmä nosti esiin kansalaiset, joiden toiminta voi aiheuttaa raakavesilähteen saastumisen esimerkiksi kemikaalionnettomuuden tai tulipalon sammutuksen seurauksena. Näihin ratkaisuksi nähtiin tiedottaminen. Kansalaisten toiminta voi olla tahatonta ja johtua huolimattomuudesta, mutta vesihuoltolaitoksilla pitää varautua myös ilkivaltaan ja jopa terrorismiin.

Riston mukaan useinkaan häiriöiden taustalla ei ole niinkään osaamattomuus, vaan ongelmat viestinnässä (niin ihmisten keskinäisessä kommunikaatiossa kuin kommunikoinnissa tekniikan kanssa). Esimerkiksi tietoliikenteen toimimattomuus voi vaikuttaa siihen, että tilannekuva on hankala muodostaa tai se on jopa virheellinen. Nousiaisten vesikriisin yhteydessä tilannekuva oli aluksi täysin väärä, joka johti siihen, että tilanteeseen reagoitiin väärin. Helin mukaan keskeistä on myös työyhteisön ilmapiiri: uskalletaanko työpaikalla kyseenalaistaa ja seurata omaa intuitiota.

Mentorit muistuttivat, että hiljaisen tiedon siirto on tärkeää, mutta siinäkin pitää muistaa asian toinen puoli. Toiminta- ja ajattelutavat eivät uudistu koskaan, jos hiljainen tieto siirretään täydellisesti eteenpäin.

Yhteenvetona keskustelusta voikin todeta, että yksi keskeinen edellytys sille, että suomalainen vesihuolto pystyy varautumaan tulevaisuuden haasteisiin, on, että vesihuoltonuorilla on korkean tason osaamista mutta myös rohkeutta ajatella asioita uudella tavalla, kyseenalaistaa ja seurata omaa intuitiotaan.

YWP Finland järjesti Vesihuoltonuorten seminaarin yhteistyössä Vesilaitosyhdistyksen (VVY) kanssa. Erityiskiitos VVY:n kesäteekkari Anne Kuulas, mentorit ja kaikki osallistujat!

Lue koosteet aiemmista Vesihuoltonuorten seminaareista.

Afterwork May 22

YWP Finland kokoontuu 22.5.2019 klo 17 alkaen Satakuntatalon (Lapinrinne 1 A 3, Helsinki) kattoterassilla. Ohjelmassa on alkuun kokous YWP:n tulevista tapahtumista ja toiminnoista. Kuudesta eteenpäin seuraamme liittyy Aalto-yliopistossa järjestettävän kesäkoulun osallistujat (Summer School on Emerging Micropollutants Removal from Wastewater), joiden kanssa on tarkoitus nauttia kattoterassin näkymistä ja grillailla. Tarjolla on grilliherkkuja ja viiniä.

Haluaisitko olla mukana suunnittelemassa ja järjestämässä ohjelmaa kansainvälisiin vesialan konferensseihin? Oletko kiinnostunut sponsoroidusta jäsenyydestä International Water Associationissa? Jos vastasit yhteenkään kysymykseen kyllä tai haluat vaan mukaan grillailemaan ja tutustumaan muihin vesialan nuoriin asiantuntijoihin, niin tule mukaan. Ilmoittaudu täällä viimeistään 20.5. tarjoilujen mitoittamiseksi. Jos ensiksi mainitut aktiviteetit kiinnostaa, mutta et pääse mukaan, niin laita sähköpostia osoitteeseen ywpfinland(a)gmail.com.

YWP_May2019

YWP Finland will meet on 22.5.2019 starting 17:00, at a rooftop terrace in Kamppi (Lapinrinne 1 A 3). First, we’ll have a short discussion about the future YWP activities. Starting six o’clock, we’ll be joined by the participants of Aalto University’s Summer School on Emerging Micropollutants Removal from Wastewater. We’ll have a barbeque, drink some wine, get to know each other and enjoy the views.

If you’re interested in planning and organizing international water workshops, or you’d like to have a sponsored membership in the International Water Association, or if you just want some wine and food and to hang out with other young water professionals, then you should definitely join us! Sign-up here before 20.5. If you’re interested  but cannot join us this time, then send us an e-mail ywpfinland(a)gmail.com.

Impact is more important than the impact factor

In August 2018, YWP Finland together with Aalto University’s Water and Environmental Engineering research group organized a scientific writing and publication workshop for doctoral students working in the field of water research. The workshop had 22 participants from universities and research institutes around the Nordic and Baltic countries. Their research topics ranged from hydrogeology to microbiology, from water governance to wastewater treatment, and many others. Thus, the group was very diverse in many aspects.

IMG_4653

Photo by Justinas Kilpys

The first day of the four day workshop was begun with a discussion of the motivation to write and publish. Even though we live in the reality of a “publish or perish” culture, we should try to remember the actual purpose of our research and its impact. We are drowning with articles and publications that won’t be read.  The facilitator of the workshop, Prof. Gustaf Olsson summed it up nicely by reminding us that impact is more important than impact factors.

Prof. Olsson furthermore urged us to think about the reader. According to him, the issue is not what to say but what the reader wishes to learn. Thus, we spent quite a lot of time in the workshop on the titles of papers as titles convey the main message and purpose of the whole paper. Formulating an informative title helps you to organize and clarify the main point of your paper. All participants had a chance to work on their titles and get personal feedback.

On the second day the participants were challenged to present their research in just 2 minutes. It might seem confusing why there were presentations in a workshop focusing on writing and publishing, but many of the same principles apply both to oral and written presentations. When you have to explain your research in two minutes, it forces you to clarify your paper’s main idea.

IMG_20180822_110340

Prof. Olsson discussing the art of writing an Introduction

The rest of the day was spent on discussing the actual writing process of a journal article. Starting with the Introduction, Prof. Olsson suggested flipping the traditional structure. He encourages to state the purpose and what you’ve done as early on as possible, and only after that explain the background. Stating the purpose in the beginning helps the reviewer (and the eventual reader) to contextualize the background. Again, the participants had plenty of time to rewrite their introductions and get feedback.

IMG_20180822_112319

Hard work! There was plenty of time devoted to editing manuscripts during the workshop.

The ‘materials and methods’ section is about finding the balance between brevity and completeness. Methods need to be described in such a detail that the research could be verified by others. Thus, it is not enough to refer to some standard methods, but you need to describe what you actually did in your research.

Regarding the results, Prof. Olsson gave useful advice on how to present them in figures and tables. One should only include results that will be discussed in the article and that are relevant to the objectives. Prof. Olsson also told us that as a reviewer, he often starts with the figures and tables. If they are unclear or contain errors, he will not read the rest of the paper. Each table and figure should be understandable on their own without reading the text. An important detail is that when you are presenting quantitative results be realistic with the accuracy. To the reviewer, accuracy is a quick indicator of whether the author has understood the analytical methods they’ve used.

IMG_20180823_133541

Prof. Gustaf Olsson and Sepideh Kiani (University of Oulu) enjoying a cup of coffee in the middle of all the hard work

Discussion is the heart of the article. In an article, it is not enough to present results, but you should also explain them and this should be done in ‘Discussion’ section. In Discussion, you should answer the questions you posed in the Introduction. Conclusions then again should present in a short and concise manner the take-home message of the paper.

On the third day of the workshop, the focus was on the editor’s point of view and ethical rules related to publishing. In addition, there was two guest lectures. Dr. Petro Poutanen gave a lecture of Communicating with the public –from manuscripts to debates on social media. Communicating your research results to wider audiences is becoming ever more important, and social media is a good tool to achieve this.

When communicating about research to the scientific community or to wider audiences, one key issue is how to handle uncertainties of your research. Dr. Joseph Guillaume gave insights and advice on how to frame uncertainty.

No workshop would be complete without an after work event so after working hard on the manuscripts the participants got to know each other better, relax a bit and enjoy some Finnish food.

On the last day of the workshop, participants had a second chance and one minute more compared to day 2 to present their research. This exercise showed the progress made during the workshop. Every participant now communicated more clearly the main messages and purposes of their research.

Prof. Olsson also gave general advice on presenting. As with writing, there are a lot of good instructions available and “rules of thumb”, but you need to find your own style and the way that works for you. And to do this, you need to practice, practice and practice some more.

From the point of view of YWP Finland, the workshop was very successful. Based on a feedback survey, 55 % of the respondents found the workshop to be very useful, and the rest found it to be useful. The participants appreciated particularly the committed guidance and support they received from Prof. Olsson, peer support from each other, and the warm atmosphere.

YWP Finland would like to thank Prof. Olsson for his dedication and enthusiasm to share his extensive experience to help young water professionals develop their competencies in scientific writing and publishing. Due to his caring and committed attitude, the atmosphere of the workshop was warm and encouraging.

Furthermore, we want to express our gratitude to Aalto University’s Water and Environmental Engineering research group and especially Dr. Maija Taka who made the workshop possible. The research group provided the resources to organize the workshop and Dr. Taka made sure that all practicalities worked so that facilitators and participants could focus on the contents of the workshop. We appreciate also the help from the assistant facilitators Dr. Anna Mikola and Dr. Irina Levchuk.

Thank you also to the guest lecturers, Dr. Joseph Guillaume and Dr. Petro Poutanen, the Finnish Environment Institute inviting us to have our after work in their head office, and Maa- ja vesitekniikan tuki ry for providing financial support for the travel and accommodation costs of the participants. In addition, thank you to IWA YWP.

IWA_group01

Group photo by Annamari Tolonen

Last but not least thank you to the participants who devoted four days of their busy schedules to attend the workshop. They supported and encouraged each other and gave constructive comments. They asked good questions and shared their own experiences that made the workshop better. Furthermore, all came to the workshop with open minds, ready to learn and work hard on their manuscripts. Thank you!

YWP Finland hopes that the workshop made an impact and contributed to create a more meaningful scientific publication culture, and to the development of doctoral education in water research.

Read more about the workshop in Annamari Tolonen’s article and WDRG blog.

Resources for scientific writing & publishing:

 

Summer get-together

YWP will meet this Wednesday 27th June at 17:00 in Kaisaniemi Park by the Water Fountain (Bergbominkuja, 00101 Helsinki). Objective of the meeting is to plan coming activities, get to know each other and enjoy beautiful summer day.

If you can’t attend but have some ideas what we should do, please send e-mail (ywpfinland@gmail.com) or contact via Facebook. If you are coming but you’re late and cannot find us, send an e-mail and we’ll give you more exact coordinates.
See you on Wednesday!

Vesihuoltoalan näkyvyyden ja kiinnostavuuden lisääminen

Vesihuolto 2018 -päivien yhteydessä 23.5. järjestettiin 11. vesihuoltonuorten seminaari, jossa YWP sai taas kunnian olla mukana. Kun pohdimme seminaarin teemaa, päädyimme miettimään alan näkymättömyyttä. Yhtenä merkittävänä tulevaisuuden haasteena on, miten jatkossakin onnistutaan houkuttelemaan taitavimmat osaajat alalle. Tämä korostuu erityisesti, kun korkeakoulutuksessa vesi ja vesihuolto ovat yksi suuntautumisvaihtoehto laajojen koulutusohjelmien sisällä.

Toisaalta vesihuollon näkymättömyydestä on puhuttu, kun mietitään, miksi on niin vaikea löytyy rahoitusta ja poliittista tahtoa rapautuvan infran saneeraukseen. Inspiraationa näissä pohdinnoissa toimi satiirisen keskusteluohjelman Last Week Tonight with John Oliver infrastruktuuria käsittelevä osio sekä erityisesti ohjelmassa esitetty ajatus Infrastructure -katastrofielokuvasta. Miten tehdä näkyväksi ja kiinnostavaksi ala, jossa lähtökohtana on ”if anything exciting happens, we’ve done it wrong”?


Katastrofileffan traileri alkaa kohdasta 17:15, mutta koko klippi suositeltavaa katsottavaa.

Päätimme lähestyä teemaa pyytämällä kolmelta vaikutusvaltaiselta vesihuoltotoimijalta kentän näkyvyyteen ja kiinnostavuuteen liittyviä haasteita vesihuoltonuorille. Haasteisiin etsittiin vastauksia pienryhmissä ja lopuksi niistä keskusteltiin koko porukalla. Tässä pieni tiivistelmä vastauksista ja keskusteluista.

haasteet

Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Mika Sillanpää haastoi meidät miettimään, miten tämä ihmiskunnan kohtalonkysymys eli vesiasiat ja sen tuomat mahdollisuudet (kiertotalous, cleantech jne.) saataisiin näkymään nuorisolle houkuttelevana mahdollisuutena, eikä vanhankantaisena putki-/viemärialana?

Suurin osa meistä vesihuoltonuorista oli hakeutunut opiskelemaan ympäristöpuolta ja sitten ajautunut vesihuollon pariin. Todettiin, että jatkossakin alan koulutuksesta puhuessa kannattaa korostaa ympäristönäkökulmaa. Vesihuollossa on mahdollisuus vaikuttaa konkreettisesti ympäristön tilaan ja ihmisten hyvinvointiin. Työ vesihuoltoalalla ei ole turhakkeiden tuottamista. Nuoret ovat hyvin tietoisia asioista ja haluavat tehdä työtä, jolla on merkitys.

Todettiin, että olisi myös hyvä tuoda kansainvälisiä haasteita ja niihin liittyviä työmahdollisuuksia enemmän esiin. Vesihuollossa on hyvät mahdollisuudet päästä tekemään kansainvälistä maailmanparannustyötä. Korkeakoulut voisivat tuoda paremmin esiin mahdollisuudet päästä tekemään kehitysyhteistyöprojekteja opintojen aikana.

IMG_20180523_180613.jpg

Vesihuollosta pitäisi myös tehdä paremmin näkyväksi, että kyseessä on poikkitieteellinen ala, eikä suljettu tekniikan ala. Vesihuollolla on todella suuri merkitys yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Lisäksi lähes kaikki työtehtävät ovat ihmisläheisiä – ollaan tekemisissä palvelun loppukäyttäjän kanssa.

Teknologian näkökulmasta vesihuoltoon pitäisi saada start up -pöhinää, vaikka iso osa perustekniikasta onkin vanhaa ja ”tylsää”. Automaatio on kuitenkin muuttanut jo paljon vesihuoltotyötä ja älykkäät ratkaisut muuttanevat alaa jatkossa entistä enemmän.

Vaikka vesihuoltoalalla onkin pöhinää luvassa, on kyseessä kuitenkin vakaa ja turvallinen ala. Vesihuoltoa tarvitaan aina, joten myös vesihuollon osaajia tarvitaan. Työllistymismahdollisuudet ovatkin laajat. Työtehtäviä löytyy niin julkiselta kuin yksityiseltäkin puolelta, pienistä ja suurista yrityksistä.

IMG_20180523_173225

Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Osmo Seppälä puolestaan heitti haasteeksi miettiä digitalisaation mahdollisuuksia vesihuollossa – ”SmartWater” mahdollistaa uusia ja kiinnostavia palveluita asiakkaille. Miten tätä voisi hyödyntää näkyvyyden lisäämisessä? (+ uuden teknologian merkitys alan kiinnostavuuden takaajana nuorille)

Keskustelussa päädyttiin määrittelemään ideaalitilanteeksi se, että kuluttaja ymmärtää miten vesihuolto toimii ja miksi siihen on tarve investoida (eli miksi vesihuolto maksaa asiakkaalle). Osana tätä näkyväksi tekemistä nähtiin tärkeäksi, että jokaisessa asunnossa olisi vesimittarit. Asukkaat voisivat seurata omaa kulutustaan. Tähän voitaisiin yhdistää kilpailuelementti ja järjestää esimerkiksi korttelin sisäinen kisa vedensäästössä. Yleensäkin puhuttiin pelillistämisen mahdollisuuksista siinä, että vesi tehtäisiin käyttäjille konkreettisemmaksi ja kiinnostavammaksi.

Toisaalta taas kommenteissa nousi esiin huoli infoähkystä ja siitä, että ihmiset kyllästyvät, kun kaikkea mitataan ja verrataan.

Konkreettisena kehitysehdotuksena nousi idea interaktiivisesta karttapalvelusta, jossa käyttäjä saa ajankohtaista ja paikallista tietoa vesilaitokselta, mutta jonka kautta myös käyttäjä voi ilmoittaa vesilaitokselle päin kätevästi esimerkiksi vuotovesistä tai veden laadun muutoksista. Tällainen karttapalvelu olisi ehkä järkevintä toteuttaa yhteistyössä energialaitoksen kanssa.

Ryhmäkeskustelussa puhuttiin myös vesilaitosten somenäkyvyydestä. Some nähtiin hyväksi kanavaksi tuoda vesilaitosten arki näkyviin kiinnostavasti, lähestyttävästi ja mahdollisesti myös humoristisesti. Uutisissa vesihuolto näkyy yleensä vain suurien hankkeiden tai isojen ongelmien aikana. Someviestinnän kautta vesihuollon normaali toimiva arki voidaan tehdä näkyväksi. Asentaja voi esimerkiksi kuvata putkenkorjausta, jolloin asiakkaat näkevät, että mitä kaikkea toimivan vesihuollon eteen tehdään. Vaikka vesihuoltolaitoksen somekanava ei olisikaan seuratuin, kiinnostava sisältö kuitenkin lähtee yleensä leviämään ja myös mediat poimivat juttuaiheita somesta.

Ylipäänsä toiminta pitäisi olla mahdollisimman avointa (turvallisuus toki huomioiden). Esimerkiksi laitosten väliset laatuvertailut voisi tuoda avoimemmin esiin.

IMG_20180523_180148~2

Kolmantena Finnish Water Forumin toimitusjohtaja Markus Tuukkanen kysyi, miten saada suomalaiset ymmärtämään suomalaisia vahvuuksia ja myymään (ihan oikeasti vahvasti myymään) osaamista maailmalla ja ”vetämään kotiinpäin” kun ovat esim. kv-tehtävissä maailmalla?

Ensinnäkin vastaukseksi haasteeksi nähtiin koulutus. Todettiin, että ihan yleisestikään suomalaiset insinöörit eivät hallitse myyntiä ja markkinointia kovin hyvin. Tämä pitäisikin huomioida paremmin koulutuksessa. Opinnoissa pitäisi myös kannustaa vaihtoon lähtöä, sillä vaihdossa ymmärtää vesihuoltoon liittyvät maailmanlaajuiset haasteet paremmin. Lisäksi vaihdot ovat tärkeitä kontaktien kannalta. Ehkä vaihdon kohteena olevassa oppilaitoksessa on myös tarjolla myyntiin ja markkinointiin liittyvää opetusta?

Toiseksi, on tärkeä ymmärtää Suomen vahvuudet: hyvin toimiva vesihuolto, laadukkaat tuotteet, hyvin koulutetut osaajat. Meidän pitää oppia tunnistamaan, mistä suomalainen vesiosaaminen ja laatu muodostuvat. Näitä vahvuuksia pitää oppia tuomaan esiin eri yhteyksissä ja olla ylpeä siitä, mitä tekee. Suomalaiset menevät usein teknologia edellä, kun pitäisi ajatella, millaista ratkaisua asiakas tarvitsee. Pitäisi korostaa, että suomalaiset eivät tarjoa pelkkää tuotetta, vaan luotettavan kumppanin, joka ratkaisee ongelmat. Sen lisäksi, että tunnistetaan paremmin omat vahvuudet ja osaaminen, pitää osata myös tunnistaa vastapuolen tarpeet.

Kolmantena pienet yritykset tarvitsevat tukea kansainvälistymiseen. Tämä tuki tarkoittaa niin riskirahoitusta kuin neuvontaakin.

Neljänneksi kansainvälisiin tehtäviin lähteville osaajille tulisi tarjota koulutusta, jossa autettaisiin hahmottamaan suomalainen vesiosaaminen ja annettaisiin perusteet myynnistä ja markkinoinnista. Maailmalle lähtevät osaajat ovat keskeisessä roolissa suomalaisen vesiosaamisen brändäämisessä. Lisäksi kansainvälisistä tehtävistä palkitseminen pitäisi tehdä läpinäkyväksi.

Viidenneksi pohjoismaista yhteistyötä voitaisiin tiivistää edelleen ja tehdä vesiosaamisesta yhteinen malli (vrt. Nordic welfare). Kukin pohjoismaa on yksinään melko pieni ja tuntematon toimija, mutta yhdessä voitaisiin muodostaa vahva vesiosaamisen brändi. Suomessa voitaisiin ottaa oppia erityisesti Ruotsista ja Tanskasta.

Kuudenneksi vesilaitokset voisivat ottaa entistä aktiivisemman roolin kansainvälisessä yhteistyössä ja panostaa esimerkiksi asiantuntijavaihtoon. VVY onkin käynnistänyt yhdessä FWF:n kanssa ”Vesihuoltolaitokset kansainvälisen toiminnan partnereiksi” -hankkeen.

Scientific writing & publishing workshop 2018: Call for abstracts

Aalto University and Young Water Professionals (YWP) Finland are organizing a scientific writing and publishing workshop for doctoral students in the field of water research. The workshop, free of cost, will be arranged at Aalto University, Finland from 21st to 24th August 2018 and it welcomes all doctoral students from Nordic and Baltic countries.

ywp_call_for_abstracts

In this 4 day workshop the professionals will teach the importance of the readership (why publish, what is the message of the paper), the publication process itself, and share the editor’s perspectives to manuscripts and publishing. Additionally, you will get guidance on manuscript writing and research presentation and communication. The workshop is facilitated by Professor Gustaf Olsson.

A maximum of 24 students will be chosen based on the applications. Please apply by sending a one-page abstract about your research (topic and state of the work, manuscript to work with in the workshop) to (waterwriting2018@list.aalto.fi) no later than on 23rd April 3rd May. Title your email as “WORKSHOP ABSTRACT”. The selected students will be informed by 11th May. Kindly notice, that all the selected students are required to bring an unfinished manuscript – even an early draft is suitable. Students will get individual instruction on their manuscript, aiming to make it to a publishable scientific paper.

All the participants will get a diploma suggesting 2 ECTS – however, these credits should be agreed with your supervising professor.

As we’ve already received applications from Finland, Sweden, Norway, Iceland, and Lithuania, this workshop is also a great possibility for international networking.

For more information, please contact waterwriting2018@list.aalto.fi.

Update 23.4. Deadline has been extended to May 3rd. Added information on the suggested 2 ECTS.

YWP Finland wants YOU!

Oletko etsimämme innostunut vesialan nuori ammattilainen, asiantuntija tai opiskelija? Haluatko kehittää omia verkostojasi ja saada arvokasta järjestökokemusta, joita esitellä CV:ssäsi?

YWP Finland hakee parhaillaan viestintävastaavaa, yritysyhteistyövastaavaa ja tapahtumavastaavaa kehittämään toimintaansa. Tarkemmat toimenkuvat sovitaan tarkemmin tehtäviin valittavien kiinnostusten ja näiden aikataulujen mukaan.

Young Water Professionals Finland (YWP Finland) on verkosto kaikille nuorille vesialan asiantuntijoille ja opiskelijoille eri puolilla Suomea. Verkoston tavoitteena on tuoda yhteen vesialan osaajia kaikilta eri sektoreilta luonnontieteistä yhteiskunta- ja insinööritieteisiin, sekä luoda uusia mahdollisuuksia nuorten verkostoitumiselle alan konkareiden ja tulevaisuuden mahdollisten työnantajien kanssa. YWP Finland toimii Suomen Vesiyhdistys Ry:n alaisena jaostona.

Jos kiinnostuit, ota yhteyttä 31.3. mennessä osoitteeseen takala.annina@gmail.com.

YWP

Are you the enthusiastic young water professional, expert or student we are looking for? Do you want to develop your networks and gain valuable NGO experience you can show on your CV?

YWP Finland is looking for a Communication Manager, Corporate Collaboration Manager, and Event Manager. Tasks descriptions will be specified according to the interests and timetables of the people chosen for the position.

Young Water Professionals Finland (YWP Finland) is a network for people working or studying within the water sector. We aim to provide opportunities for career development and networking by organising seminars, workshops, excursions, and more relaxed get-togethers. YWP Finland is organised as a division under the Water Association of Finland.

If you are interested, please contact takala.annina@gmail.com by 31 March.